Kissakuvahaasteen tämän viikkoinen aihe on kiipeily. Erityisesti sohva ja nojatuolit tuntuivat olevan Viivin kiipeilyn harrastamiseen mitä mainioimpia heti ensimmäisestä päivästä alkaen. Paksut selkänojat ja tassuille mukavan pehmeän pulleat täytteet, joihin kynnet upposivat kuin huomaamatta saivat kissaneidon testaamaan kiipeilijän taitojaan jatkuvalla syötöllä, kiipeilypuuta kun ei meillä ollut ensihätään kisulle tarjota kun niin yllättäen meidän elämään saapui.

Tässä vasemman puoleisessa kuvassa tosin taitaa vähän hirvittää kun nojatuolin takana ei olekaan seinää tukea antamassa. Sohvan piiitkällä selkänojalla sen sijaan vauhtia piisasi välillä ralliksi asti. Ensin toisesta päästä vauhdilla ylös selkänojalle, sitä täyttä vauhtia toiseen päähän, loikka alas istuinosalle, siitä taas spurtaten toiseen päätyyn ja takas selkänojalle juoksemaan. Aikaisemmin Viivin tarinan kertovassa postauksessa tästä onkin jo nähty kuva.

Oikean puolimmaisessa kuvassa ollaan TAAS siellä kielletyssä kiipeilypaikassa... Tosin tässä on nyt pienimuotoinen pulmatilanne, kun väli on niin ahdas, ettei mahdu ponnistamaan eikä pituus oikein riitä vaikka kuinka seisoisi varpaillaan että saisi etukäpälillä kunnon pitävän veto-otteen sileäpintaisesta työkalusalkusta. No, ährääminen lopulta palkittiin, mutta kurja kuvaaja keskeytti kiipeilyt, otti kisun kainaloon ja sulki varaston oven. Onneksi omat lelut ja hyvä ruoka vei pennun ajatukset hetimmiten muualle.